Historia

Rautavaaralle perustettiin ensin lääkevarasto. Nilsiän apteekkari Seth Heiskanen anoi marraskuussa 1931 Lääkintöhallitukselta lääkevaraston perustamislupaa Rautavaaralle. Lupa myönnettiin 8.12.1931. Luvan ehtona oli, että lääkevarastosta sai myydä vain ns. käsikauppalääkkeitä väestölle.

 

Itsenäiseksi apteekiksi Rautavaara muuttui vuonna 1950. Rautavaaran apteekkioikeudet myönnettiin 27.4.1950 proviisori Ellen Maria Heiskaselle. Hän avasi apteekin 23.9.1950.

  Kuva10

Apteekki sijaitsi ensin ns. Kulkutautisairaalan talossa. Apteekkari Martti Mikolan aikana, vuonna 1967 apteekki muutti nykyisiin toimitiloihin.

  Kuva8   Kuva9


Apteekkarit:

Heiskanen Ellen Maria 27.4.1950 – 13.2.1957
Kurikka Ilona Inkeri 14.2.1957 – 19.2.1964
Mikola Martti Johannes 20.2.1964 – 28.8.1974
Tervola Antti Jaakko Juhani 29.8.1974 – 23.3.1983
Kallinen Tyyne Orvokki 24.3.1983 – 28.9.1990
Haverinen Leena Riikka Annikki 29.9.1990 – 12.9.1996
Lammi Ulla Irene 13.9.1996 – 2.11.2000
Reinikainen Riitta Leena Anneli 3.11.2000 – 15.12.2003
Manninen Pirkko Anneli 16.12.2003 – 22.5.2008
Tikkanen Tarja Anneli 22.5.2008 –

Reseptien lukumääriä eri vuosina:

1951 3773
1960 9718
1980 19872
1990 20625
2000 20515
2010 23546
  • Maskisuositus laajenee
    Koronaepidemian kiihtymisvaiheessa kasvomaskin käyttöä suositellaan joukkoliikenteen lisäksi myös julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida välttää.
  • Unettomuus saattaa altistaa diabetekselle
    Karoliinisen instituutin tekemän selvityksen mukaan unettomuudesta kärsivät sairastuvat tyypin 2 diabetekseen 17 prosenttia muita todennäköisemmin. Jo aiemmin taudin riskitekijöiksi on tunnistettu lihavuus, korkea verenpaine ja tupakointi.
  • Jo 10 minuutin päivittäinen paikallaanolon vähentäminen edistää sydänterveyttä
    Tuoreen tutkimuksen mukaan pienikin päivittäinen istumiseen tai makoiluun käytetyn ajan vähentäminen vaikuttaa suotuisasti keski-ikäisten sydänterveyteen. Paikallaanolon vaihtamisella kevyeenkin liikkumiseen oli hyviä vaikutuksia sekä veren sokeri-, insuliini- ja rasvahappotasoihin että painoindeksiin.
  • Farmasiaviikolla kurkistetaan reseptitiskin taakse
    Farmasiaviikolla 21.-27.9. kerrotaan, mitä apteekin reseptitiskin takana tapahtuu, ennen kuin ohjetarra liimataan lääkepakkaukseen ja ojennetaan asiakkaalle.
  • Alkoholi lisää dementiariskiä
    Runsaasti alkoholia käyttävät sairastuvat muita todennäköisemmin dementiaan. Riski on erityisen suuri niillä, jotka juovat itsensä tajuttomaksi - riippumatta nautitusta alkoholimäärästä.
  • Henkilöstön turvallisuus on potilas- ja asiakasturvallisuutta
    Maailman potilasturvallisuuspäivä 17.9. käsittelee tänä vuonna potilasturvallisuutta myös terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta. Koronaviruspandemian myötä terveydenhuollon potilasturvallisuus on suuremmassa kriisissä kuin koskaan ennen.
  • Moni potilas hyötyisi kolesterolilääkkeiden yhdistelmähoidosta
    Nykyistä useampi kolesteroliongelmainen saavuttaisi hoitotavoitteet, jos he saisivat statiinien lisäksi myös toista kolesterolilääkettä. Yhdistelmälääkitykset olisivat paikallaan etenkin suuressa sydän- ja verisuonitautien vaarassa oleville.
  • Yhä useampi lapsi ja nuori on ylipainoinen tai lihava
    Tuoreiden tilastojen mukaan Suomessa joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava. Lihavuuteen saattaa liittyä jo lapsuudessa aineenvaihdunnallisia muutoksia ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
  • Kuukautiskivuista kärsivillä usein myös muita kipuja
    Kuukautiskipuisilla naisilla on erilaisia kroonisia kipuja noin 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin muilla naisilla. Lääkärien olisi hyvä huomioida kroonisten kipujen mahdollisuus hoitaessaan kuukautiskipupotilaita.
  • Metabolinen oireyhtymä altistaa vakavalle koronavirustaudille
    Metabolista oireyhtymää potevat tarvitsevat muita todennäköisemmin tehohoitoa joutuessaan sairaalaan koronavirustaudin vuoksi. He myös menehtyvät kolme kertaa muita todennäköisemmin.