Antikolinergiset lääkkeet saattavat lisätä riskiä dementiaan. Termi antikolinerginen ei viittaa mihinkään tiettyyn lääkeaineryhmään, vaan tietttyjä samanlaisia haittavaikutuksia omaaviin lääkkeisiin. Antikolinergisiä lääkkeitä löytyy esimerkiksi masennus-, Parkinson-, psykoosi-, epilepsia- ja virtsankarkailulääkkeistä.

Verenpainelääkityksellä on noin miljoona suomalaista, mutta heistä vain noin 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa.

Havainto viittaa hoitamattoman C-hepatiitin olevan Parkinsonin taudin riskitekijä, mutta tämän aineiston perusteella yhteys ei ole täysin varma. Tutkijat eivät vielä osaa selittää, mistä yhteys johtuu.

Kaikille infektion saaneille ei kuitenkaan kehity tyypin 1 diabetesta eivätkä kaikki rotavirusrokotteen saaneet säästy sairastumiselta.

Tutkimus ei paljasta, miksi istuminen töissä ei nosta sydänriskejä samoin kuin television ääressä istuminen, mutta on todennäköistä, että töissä ihmiset myös kävelevät paljon istumisen lomassa. Television katseluun liitetyt riskit voivat osin selittyä myös napostelulla ja epäterveellisellä ruokavaliolla.

Vaikutuksen arvellaan johtuvan antosyaniini-flavonoideista, joita on mustikassa runsaasti. Mustikassa on flavonoidien lisäksi runsaasti terveellisiä kuituja.

Apteekkiasioinnissa on otettu käyttöön sähköinen valtakirja, jolla voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan. Uudistus on käytössä kaikissa Suomen apteekeissa ja se helpottaa erityisesti lapsen tai omaisen puolesta asioivia.

Hyvin muistitesteissä tutkimuksen alussa pärjänneet välttyivät muita todennäköisemmin yksinäisyydeltä seurannan aikana.

Varsinkin typpidioksiditasojen lasku liittyi astmatapausten vähentymiseen, mutta myös tiettyjen hengitysilman pienhiukkasten vähentyminen liittyi astmariskin pienentymiseen.

Verenpainelääkityksellä potilaista oli noin puolet, ja heistä noin 60 prosentilla verenpaine oli hyvässä tasapainossa. Potilaista vain 60 prosenttia oli tietoisia kohoneesta verenpaineestaan.